Tänään päivä menee Tampereella opiskellessa, joten liikunnat jäävät tältä päivältä todennäköisesti väliin. Lisäksi aamulla oli sen verran kurkussa jöjjöä, että todennäköisyydet on aika pienet, että tällä kertaa onnistuisin väistämään inhan yskä-kurkkukipu-nuhataudin. Kyseistä koktailia on ainakin tällä hetkellä nauttinut jo äitini useamman viikon ajan ja tämän viikon ajan Koo ja Ässä on yskineet aika lailla. Suunnitelmani oli, että tässä kuussa liikkumattomuuspäiviä ei tulisi mielellään ollenkaan, tai ainakin vähemmän kuin viime kuussa. Nyt jos kuitenkin tulee taukoa liikunnassa näiden yllämainittujen seikkojen takia niin toivon, että kävisi jotenkin ihmeellisesti taas niin, että paino tippuisi huikeasti tauon aikana. Joku juttu siinä on, että aiemmin näin on käynyt.
Harkitsin aamulla, että laittaisin tänne itselleni (ja satunnaisille lukijoilleni) näkyviin kalenterin, johon merkitsisin päivät jolloin liikuntaprojektin tuntitavoite ei ole täyttynyt. Jos sellainen kalenteri olisi täällä, niin se voisi ehkä motivoida ottamaan niskasta kiinni silloinkin kun vain laiskottaa, eikä huvita. No, harkitaan.
Muutama päivä sitten kirjoittelin tännekin, että annoskokoja pitäisi onnistua vähän pienentämään. heti kun olin sen tänne suoltanut muistiin, poistin sen aktiivisesta muististani pääkopastani. Rakas miehen onneksi muistutti minua siitä, kun toissa päivänä kahmaisin lisää ruokaa lautaselleni (sehän piti tietysti syödä kun kerran oli jo päätynyt lautaselle..). Eilen kun jälleen teki mieli ottaa lisää niin muistin edellispäivän muistutuksen enkä loppujen lopuksi ottanutkaan toista annosta. Eli tukihenkilö nro 1 toimii sittenkin! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti