Puuh, onneksi sentään kaksisataa grammaa alaspäin, vaikka tosiaan takana on viikko täysin ilman liikuntaa ja triplasyömistä normaaliin verrattuna! Pieni väliaikaetappi oli saada 20 kiloa pois synttäreihin mennessä, mutta jäi vähän vajaaksi, ellen nyt viikonlopun aikana onnistu kadottamaan esim yskimällä ja sängyssä makaamisella reilun kilon jonnekin. No jospa siirrän tavoitteen marraskuun vikaan päivään, niin on vielä mahdollisuudet onnistua.
Sairastaminen on kyllä niin arseesta! Liikunnan uudelleen aloittaminen tulee olemaan pienoinen haaste viikon tauon jälkeen, mutta olen alkanut jo henkisesti valmistautumaan siihen. Toisaalta on jo kauhea hinku päästä salille ja kävelemään, mutta itseni tuntien yskäni jatkunee vielä mooooonta viikkoa ja sorrun menemään liian aikaisin rehkimään ja tulen uudelleen kipeäksi ja sitten en saa raahattua itseäni liikkumaan millään. No, pitää yrittää aloittaa rauhallisesti!
Huomenna vie Ässän katsomaan kun isot miehet liikkuu kiekon perässä luistimilla. Ässä on jo innoissaan odottanut, että koska pääsee itse luistelemaan (niin, ei siis kuitenkaan tiedä edes mitä se tarkoittaa -> mustelmia, kaatumisia, jne) joten voin kuvitella, että innostus sen kun kasvaa kun pääsee katsomaan matsia. Tai sitten kiinnostus ohjautuu esim kanakoriin tms mitä ajattelin ostaa ruuaksi sieltä ja Ässä vaan ihmettelee, että miksi ollaan tultu syömään kylmään halliin.. Sain jo haettua vanhemmiltani omatkin luistimet, mutta en ole vielä uskaltanut kokeilla niitä jalkaan. Pelkään kyllä vähän, että onnistun nuljauttamaan nilkkani jo ennen kuin pääsen kokeilemaan luikkareita jäälle! Hope not!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti