Istumalihakset

Eli suunnitelma oli mennä toissa iltana joko kävelemään tai salille. No en mennyt kumpaankaan, vaan menin rehkimään puutarhaan. Tai no puutarha lienee ylimitoitettu sana tuosta pienestä talon vieressä olevasta multapläntistä, mutta joka tapauksessa päädyin siis puuhastelemaan siellä noin kaksi tuntia. Ennen kuin nyt alkaisi vaikuttaa siltä, että olisin jotenkin taas epäonnistunut liikkumaanlähdössä, niin kerronpa tarkemmin mitä puutarhassa puuhastelin. Ensin tein yhden sarjan kyykkyjä, eli nostin tiiliskiviä paikasta toiseen. Sen jälkeen tein toisen sarjan kyykkyjä sekä haukkareita kaivamalla pensaspenkin ympäri uoman pienellä hakulla. Tämän jälkeen tein painonnostoa sekä kyykkyjä yhdistettynä kantamalla 20 kivenmurikkaa auton perästä takapihalle (ei muuten olleet ihan kevyitä, vaikka saattoivat siltä näyttää). Sitten jatkoin jotain pyllistelyliikkeitä kun sovitin kivenmurikoita juuri kaivamaani uomaan ja asettelemalla niitä paikalleen. Tietysti olin alunperin kasannut kivet paikkaan X, josta ne kukkapenkkin reunaan asetellessa piti noutaa ja kyykkiä paikkaan Y. Tämän jälkeen suoritin vielä kylki- ja käsilihasliikkeitä kuljettamalla haravoimalla rautapiikkiharavalla multaa ympäri pihaa.

Tämä siis salettiin vastasi ainakin 1,5h salille menoa, hiki lensi ja AAAAAUUU sitä kipua persiessa ja takareisissä seuraavana päivänä. Ja pakko mainita, että seuraavana päivänä olin aamupäivän vielä jatkamassa tuota mullan siirtelyä ja tiiliskivien kantoa! Ja siis edellämainitut lihakset on niin kipeinä, että pytylle istuminenkin tekee tuskaa! Saati kun yritin nostaa avaimiani, jotka tippuivat maahan..

Tänään, sunnuntaina, on ollut hieno ilma jälleen ja aamupäivällä oltiinkin Ässän, Koon ja miehen kanssa ensin ulkona vaan omalla pihalla ja sitten pyöräiltiin leikkipuistoon. Tätä tuskin siis voi laskea liikunnaksi, koska puisto on n. 200m päässä meiltä. Illalla pitänee suorittaa vielä jotain urheilullista, jos siis tenttiinlukemiselta pääsen.. nythän siis myöskin aktiivisesti luen tässä juridiikan tenttiin..
Pienestä pyöräilyreissusta oli kyllä se hyöty, että tuli ensimmäistä kertaa kokeiltua miten meidän perhe liikkuu kolmella pyörällä. Koo on oppinut ajamaan jotakuinkin suoraan ja ohjeiden mukaisesti, sekä käyttämään jarrua myös tiedostetusti ja suht hallitusti. Koo oli tyytyväisenä pyöräistuimessa takanani ja kannusti Ässää.

Croissant

Jep. Klassiset kävi, eli tulin kipeäksi ja liikunta jäi. Tervehdyin, mutta liikunta ei palannut vaan herkuttelu alkoi. Tai ei edes herkuttelu, mutta poistuminen vähähiilihydraattisesta suuntautumisesta ja siitä että kasviksia olisi enemmän kuin jotain muuta. Mielessäni olen tietysti jo moneen otteeseen listannut kaikki syyt että missä mentiin vikaan, mutta nyt kun tällä hetkellä vatsaani ei satu, minulla ei ole flunssaa ja työpaikan vaihdostakin on jo tovi eikä työmatkasäädötkään enää niin kovin paina on varmaan vaan todettava että laiska, vanha minä on tehnyt paluun. No, onneksi elokuuhun on vielä vähän aikaa :)

Tällä viikolla kävelylle lähtö on jo käynyt monta kertaa mielessä, mutta se ei valitettavasti ole käytännössä toteutunut. Tänään taas mietin, että nyt rupean syömään kevyemmin, mutta kun aamukiireessä jugurtti mustikoilla unohtui sorruin ostamaan kinkkutäytteisen croissantin lähi Alepasta. Salilla en ole käynyt pariin viikkoon ja sitäkin ennen vain satunnaisesti kerran viikossa.

Olen tässä pohtinut, että pitäisikö ensin yrittää saada terveellinen ruokavalio taas kuntoon vai lisätä liikuntaa. Jotenkin tuntuu, että jos yritän molempia samaan aikaan, niin silloin ainakin tulos on nolla. Edelleen koen kyllä, että laihtumista tärkeämpää olisi nostaa kuntoa, jotta jaksaisi paremmin, joten ehkäpä olisi siis syytä saada ensin liikuntaa lisää. Tunti päivässä tuskin onnistuu nyt kun työmatkoihin menee sen verran paljon enemmän aikaa, mutta jospa nyt saisi käytyä vaikka joka toinen päivä liikkumassa. Sitten kun kunto toivon mukaan olisi jonkun verran noussut kesään mennessä, niin voisi jopa kokeilla joku päivä pyöräillä töihin! Puuh!

Nyt olen joka tapauksessa ottanut taas pienen askeleen takaisin projektin suuntaan palaamalla tämän blogin pariin. Pitänee kerrata tuolta alkupuolelta syyt miksi tähän lähdettiin taas. Punnituskin lienee paikallaan, sitäkään en ole aikoihin tehnyt! Argh. Ehkä annan itselleni armon aikaa seuraavaan perjantaihin, koska tältä perjantailta punnitusmahdollisuus meni jo.

Tänään siis kävelemään tai salille!

-20!

Jeee! Viimein! Pitkän junnauksen jälkeen viimein kaksikymppiä meni rikki! Kylläpä tuli hyvä mieli :)

Liikuntaa en edelleenkään ole päässyt harrastamaan, sillä kurkkukipu ja yskä senkun jatkuu. Sen lisäksi olen ilmeisesti onnistunut jotenkin reväyttämään olkapääni Koota nostaessa ja nyt kaikki mikä tapahtuu oikealla kädellä rinnan yläpuolella on todella tuskaista (meikkaaminen, hiusten laittaminen, kaapista lautasen kurottaminen, pipon asettelu, yms..). No, ehkä tämä hiljalleen tästä.

Viime bloggauksessa päätin kirjoittaa viikon ruokapäiväkirjaa, jotta himotus napostella kotona vähenisi. Ainakin näinä kolmena ensimmäisenä päivänä kirjaaminen on auttanut selkeästi, joten toivon mukaan viikon lopussa olen jo saanut aivoni tajuamaan, että en saa enkä edes halua napostella pitkin päivää! Eilen kylläkin ostettiin karkkia ja kesken nassuttamisen tajusin yhtäkkiä, että mitä tässä nyt tapahtuu, minunhan piti pitää tiukkaa linjaa ja lopetin nassuttamisen siihen. Sitä ennen oli kyllä jo kerennyt upota kourallinen lakuja ja toinen merkkareita.

Tässä alkuviikon ruokapäiväkirja

Maanantai:

Aamu: Maustamatonta jugurttia ja mustikoita (tästä on tullut jo joka aamuinen ja iltainen tapa elokuusta lähtien), kahvi maidolla

Lounas: Uunijuureksia ja kanafilettä ja vähän maustamatonta Creme Bonjouria

Välipala: Profeel-jugurttijuoma

Päivällinen: Mustajuuri-savuporo-sosekeittoa ja kurpitsansiemeniä

Iltapala: Maustamatonta jugurttia ja mustikoita, mandariini


Tiistai:

Aamu: Maustamatonta jugurttia ja mustikoita, kahvi maidolla

Lounas: Uunijuureksia, 4 nakkia palasina, pieni jämä kanafilettä paistettuna öljyssä

Välipala: Pipari + glögiä

Päivällinen: Kinkkukiusaus porkkanasta ja palsternakasta koskenlaskijalla

Iltapala: Maustamatonta jugurttia ja mustikoita


Keskiviikko:

Aamu: kahvi maidolla

Lounas: Kinkkukiusaus porkkanasta ja palsternakasta koskenlaskijalla

Päivällinen: Uunijuureksia ja jauhelihakermakastiketta

Iltapala: Maustamatonta jugurttia ja mustikoita, 10 lakua, 8 merkkaria, 

Uusi luku

Olin suunnitellut aloittavani kuntokuurin ja joulunaluskirin projektini suhteen nyt kun olen vapaalla, mutta valitettavasti projekti junnaa edelleen samalla radalla kuin marraskuussa - yskä, nuha ja kokonaisvaltainen tukkoisuus jatkuvat jo viidettä viikkoa. Täytyy myöntää, että myös ruokailut on menneet vähän metsään parin viime viikon osalta. Ollaan syöty herkkuja ja naposteltavia ja hiilareita melkein joka päivä. Kylläpä hienosti kirjoitin edellisen lauseen muotoon "ollaan" enkä "olen" :) Myönnetään että rakas mieheni on viime aikoina ollut ennemmin rikostoveri kuin tukiverkko, mutta nyt koitetaan kammeta toisemme takaisin ruotuun!

Niin ihanaa kun on ollakin kotona lepäilemässä ja katsoa telkkaria, niin pelkään, että koko päivä menee jääkaapilla roikkumiseksi. Töissäolon hyvä puoli on ehdottomasti rajatut ruokailut ja vieläpä suhteellisen rajattu menuvalikoima, kun taas kotona tekisi mieli napostella jotain vähän väliä! Suunnitelmissa olisikin pitää ainakin alkuun ruokapäiväkirjaa, jotta tulisi edes pieni kynnys napata keksi tms kaapin ohi kulkiessa.

Perjantain punnituksessa oli tullut 300g plussaa. Se oli toinen kerta tämän projektini aikana kun paino ei olekaan mennyt alaspäin. Ottaen huomioon etten ole kuukauteen päässyt liikkumaan ja olen syönyt huonosti ja epäterveellisesti, en ole kovinkaan järkyttynyt tuloksesta. Tavoitteenani oli kuitenkin, että -20 kg olisi mennyt synttäreihini mennessä rikki tai viimeistään joulukuun vaihteessa, ja se tavoite ei ole vieläkään täyttynyt. Aion nyt unohtaa -20kg tavoitteeni ja asettaa itselleni -25kg tavoitteen ennen tammikuun alun Malesian reissua. Se tarkottaisi sitä, että pitäisi ehdottomasti nyt saada itseni kuntoon, päästä liikkumaan ja pitää joku kuri myös joulureissulla syömisen suhteen! Toivon mukaan motivaatioksi riittäisi se, että pylly mahtuisi vähän mukavammin lentokoneen istuimeen, jossa 6.1. istun semmoiset viisitoista tuntia!

Kävelyä kaatosateessa

Kahden viikon sairaanaolon jälkeen olen hiljalleen elvyttämässä liikuntaharrastusta. Maanantaina elvyttely oli vasta harkinnan tasolla "pitäisi mennä varmaan kävelemään, kun olen jo aika hyvässä kunnossa, enkä ollenkaan enää niin kipeä", mutta sohva-paholainen imaisi mut tietysti syövereihinsä. Tiistaina sain itseni sateeseen kävelemään 40 minuutin lenkin ihan ok vauhdilla. Fiilis oli hyvä kun sain itseni liikkeelle, mutta jotenkin askel oli vähän laiska. Keskiviikkona olin illan kaverilla, jossa tarjoilusta 50% koostui juustoista ja lisukkeista ja 50% Lindtin suklaista! Siis ei sellaista ihmistä olekaan, joka siinä olisi voinut olla herkuttelematta kaikilla ihanilla uusilla suklaapalleroilla yms. Eli keskiviikko meni aika lailla penkin alle tämän projektin suhteen. Eilen torstaina sain sitten itseni työstä johtuvalla raivolla 7,5 km iltalenkille kaatosateessa ja niin hyvältä kuin se tuntuikin illalla vielä, niin aamulla kun olo oli vaihtunut ihan ookoosta tukkoiseen, mietin, että olisi ehkä pitänyt sittenkin pukea vähän enemmän päälle ja vähän enemmän sateenpitävää varustetta! No, toivotaan etten ole onnistunut uudelleen sairastuttamaan itseäni!

Summeeraus kuitenkin parista viime viikosta, että en ole liikkunut YHTÄÄN, olen syönyt HERKKUJA ja muutenkin HIILAREITA ja PALJON ylipäätänsä kaikkea. Viikon suurin yllätys olikin ehkä se, että jostain syystä paino oli tänä aamuna kuitenkin -300g viime perjantaihin, vaikka oma veikkaukseni oli joku +2,5kg. Huoh! Ehkä universumi on antanut mahdollisuuden mulle ja pitää nyt vaan tajuta, että toista ei tule ja jos en ota nyt itseäni niskasta kiinni, niin ensiviikolla pamahtaa mittariin se +2,5kg! Näillä mietteillä on hyvä jatkaa, varsinkin kun tänään olen jumissa poikien kanssa kotona, koska miehellä on pikkujoulut. Mur! No lauantaina pyrkimys salille sitten pitkästä pitkästä aikaa!

Sairasviikon punnitus

Puuh, onneksi sentään kaksisataa grammaa alaspäin, vaikka tosiaan takana on viikko täysin ilman liikuntaa ja triplasyömistä normaaliin verrattuna! Pieni väliaikaetappi oli saada 20 kiloa pois synttäreihin mennessä, mutta jäi vähän vajaaksi, ellen nyt viikonlopun aikana onnistu kadottamaan esim yskimällä ja sängyssä makaamisella reilun kilon jonnekin. No jospa siirrän tavoitteen marraskuun vikaan päivään, niin on vielä mahdollisuudet onnistua.

Sairastaminen on kyllä niin arseesta! Liikunnan uudelleen aloittaminen tulee olemaan pienoinen haaste viikon tauon jälkeen, mutta olen alkanut jo henkisesti valmistautumaan siihen. Toisaalta on jo kauhea hinku päästä salille ja kävelemään, mutta itseni tuntien yskäni jatkunee vielä mooooonta viikkoa ja sorrun menemään liian aikaisin rehkimään ja tulen uudelleen kipeäksi ja sitten en saa raahattua itseäni liikkumaan millään. No, pitää yrittää aloittaa rauhallisesti!

Huomenna vie Ässän katsomaan kun isot miehet liikkuu kiekon perässä luistimilla. Ässä on jo innoissaan odottanut, että koska pääsee itse luistelemaan (niin, ei siis kuitenkaan tiedä edes mitä se tarkoittaa -> mustelmia, kaatumisia, jne) joten voin kuvitella, että innostus sen kun kasvaa kun pääsee katsomaan matsia. Tai sitten kiinnostus ohjautuu esim kanakoriin tms mitä ajattelin ostaa ruuaksi sieltä ja Ässä vaan ihmettelee, että miksi ollaan tultu syömään kylmään halliin.. Sain jo haettua vanhemmiltani omatkin luistimet, mutta en ole vielä uskaltanut kokeilla niitä jalkaan. Pelkään kyllä vähän, että onnistun nuljauttamaan nilkkani jo ennen kuin pääsen kokeilemaan luikkareita jäälle! Hope not!

Taudissa..

Kevyt välipäivitys tähän kohtaan, että juuri kun olin ajatellut että lokakuu on tsemppikuu niin enkös tietysti tullut kipeäksi! Tällä hetkellä harrastan korvatulehdusta, orastavaa poskiontelotulehdusta, yskää, nuhaa, lämpöilyä ja olen lisännyt ruokavaliooni antibiootit ja särkylääkkeet. Jotta pelkästään urheilemattomuus ei harmittaisi niin olen myöskin useampana päivänä antanut mennä herkuttelun puolelle. Juhliin on kyllä ollut tässä syytäkin, mutta olisi voinut nyt vähän edes pitää mopon sarvista kiinni!

Kestotauteilija kun olen, pelkään että tämäkin tauti kestää kahdesta kolmeen viikkoon. Tavoite on kuitenkin ensiviikolla päästä jo kävelylle.